Ansaitsemisen harha

year-without-fear-1-15[1]

Ole enemmän, ole vähemmän
yritä enemmän
tee vielä tämä
näytä erilaiselta
tunne ja tarvitse järkevämmin
anna enemmän, ole nöyrempi.
Tee mitä tahansa
kunhan olet enemmän kuin Olet – juuri nyt.

Lukematon määrä uskomuksia,
vääristymiä takaraivossa
miksi se rakkaus, kaikkinainen hyvä ja runsaus,
joita maailmankaikkeus on pullollaan
ei ole minua varten – ei ainakaan helposti ja vaivattomasti,
ei ainakaan itsestään selvänä syntymäoikeutena.

Tarvitsee muuttua, kehittyä, kasvaa, osata olla täydellinen
niin SITTEN
voi olla onnellinen, ottaa vastaan,
voi  voida taloudellisesti hyvin,
tavoittaa ihmissuhteita joita kaipaa,
kokea rakkauden, armon,
riittävyyden tunteesta seuraavan levollisuuden.

VAI TARVITSEEKO?

Voisiko sittenkin vain OLLA
se joka luonnostaan ON.
Ilman yrittämistä, tekemistä,
jatkuvaa pyrkimistä kohti jotakin.
Ilman jatkuvaa kasvamalla kasvamista.

Vain tunnustamalla / tunnistamalla oman arvonsa.
Sen, että on riittävä vain olemalla oma Itsensä – olemalla Minä.
Että pelkästään se on Elämälle riittävä syy
jakaa lahjojaan, runsauttaan – myös minulle.
Ettei tarvitse olla yhtään enempää kuin on
tavoittaakseen hyvinvointia, iloa, rakkautta,
onnellisuutta, kauneutta, vaurautta ,
kaikkea mahdollista hyvää.

Ei ole mitään mitä tarvitsisi ansaita.
Vain siirtyä itsensä tieltä, sallimisen tieltä
ja antautua ottamaan vastaan
jokaiselle syntymäoikeutena tarkoitettu
Rakastava yltäkylläisyys – mitä ikinä se onkaan
juuri Sinulle.

 © Sari 22.3.2015, julkaistu 29.9.2015

Päästää irti…

yhä uudestaan ja uudestaanirtipäästäminen[1]
kaikesta siitä mikä on vain puolinaista,
mikä ei täytä Sielua ja Sydäntä kokonaan –
vaikka toisaalta tuo lohtua, turvaa, mielihyvää.

Uskallus luopua
vaikkei tiedä mitä tulee tilalle,
tuleeko mitään.
Uskallus jättäytyä vapaaehtoisesti yksin.

Ei enää kompromisseja,
ei oman itsen yksin jättämistä –
ei edes sen takia, että olisi turvallisempi olo,
ei edes sen takia ettei tarvitsisi kokea kipua, pelkoa,
ei edes sen takia, että hetkittäin voi tavoittaa taivaita.

Mahdoton ummistaa silmiään, sisintään enää sellaiselta,
joka ei Sydämessä tunnu oikealta,
joka jättää vaillinaisen olon,
joka vaatii tyytymistä,
joka vie pois Rakkauden tilasta, Omasta Voimasta,
joka vaatii kompromisseja oman Totuuden, omien Arvojen suhteen.

Ääretön Kiitos Elämälle, joka on tuonut minut tähän pisteeseen Sieluni matkalla –
kaikesta siitä tuskasta, kärvistelystä, rajojen rikkomisesta, pelkojen voittamisesta, valintojen tietoisesta tekemisestä, rohkeudesta, voimasta, onnesta ja rajattomasta Rakkaudesta ja Armosta,
joita olen saanut kokea ja jotka on rikkoneet minusta pois kaikkea sitä väärinkäsitystä, joka on estänyt näkemästä Totuutta – sitä mikä On.

copyright Sari 15.9.15

Negatiivisuus

Yritys suojautua…

ettei sattuisi enempää,

ettei oma tuska näkyisi,

ettei tulisi enää pettymyksiä.

 

Halu näyttää haavoittumattomalle,

ylimielisellekin,

etteivät todelliset tarpeet ja toiveet paljastuisi.

Se, että niin paljon on jäänyt tavoittamatta

ja kaipuu kuulumiseen, yhteisyyteen kivistää sydäntä.

 

Hyökkäys ennen kuin joku muu ehtii ensin.

Tapa pitää muut loitolla – turvallisella etäisyydellä

ettei tulisi lisää haavoja.

 

Peittämässä kaikkea sitä

mitä ei ole uskaltanut päästää näkyväksi

kivun, hyväksymättömyyden, torjunnan tai

hylätyksi tulemisen pelossa.

 

Suru siitä, ettei ole kyennyt enempään.

Avuttomuus omien rajoitteiden ja haasteiden edessä.

Riittämättömyys ja oman itsen hyväksymättömyys.

 

Suojautumiskeino, joka ajaa

yksinäisemmäksi ja yksinäisemmäksi.

© Sari 4/2015

 

 

 

Oman Varjon kohtaaminen – apuna Intuitiivinen Energiahoito

imagesUON4M13XOman varjon kohtaaminen on harvoin miellyttävää ja johtaa meidät hetkellisesti pois mukavuusalueeltamme, mutta henkinen vapaus, sisäinen turvallisuuden tunne ja riippumattomuus, joka siitä ajan kanssa väistämättä seuraa on todellakin kaiken uskalluksen ja kärvistelyn arvoista.

Usein etsimme kaipaamaamme helpotusta ja turvaa ulkopuoleltamme koko elämämme – toisista ihmisistä, asioista ja olosuhteista, kuitenkaan löytämättä niitä sieltä koskaan niin, että voisimme kokea pysyvää rauhaa ja levollisuutta omassa itsessämme. Sen sijaan, että kääntyisimme rohkeasti omaan sisimpäämme, siihen ainoaan kohtaan, johon meillä on todellisia vaikutusmahdollisuuksia pysyvästi.

Varjo koostuu yleensä kaikista niistä väärinkäsityksistä, joita olemme elämämme varrella itseemme imeneet, tunnelukoista, -taakoista sekä uskomuksista ja ehdollistumista, jotka määrittävät mikä meille on mahdollista ja mikä ei. Varjo on se osa itseämme, jonka toivoisimme olevan toisenlainen, osa jonka haluamme häivyttää ja torjua, jonka olemassa olo saa meidät kiemurtelemaan kiusaantuneisuudesta ja häpeästä, jopa kieltämään sen kokonaan.

Kaikki varjot kuitenkin lakkaavat olemasta varjoja kun ne kohdataan ja valaistaan. Tiedostaminen on se valo, jota tässä kohtaa tarvitaan. Suostuminen vallitsevaan sen hetkiseen todellisuuteen, vaikka se tuntuisi aluksi kuinka kiusalliselle ja vaikealle tahansa. Vastustamisesta ja kieltämisestä luopuminen, siirtyminen suostumisen ja hyväksynnän tilaan.

Usein tiedostamisen ongelma on siinä, että varjot vaikuttavat pääosin alitajunnassa, ja niihin voi olla vaikea välillä päästä käsiksi suuresta halusta huolimatta. Joskus ajatuskin varjojen kohtaamisesta voi nostaa pintaan vahvoja turvattomuuden tunteita, jopa pelkoja hajoamisesta ja sekoamisesta. Siksi ulkopuolinen apu voi olla tärkeää ja nopeuttaa tätä kohtaamis- ja tiedostamisprosessia huomattavasti.

Yksi erittäin toimiva ja turvallinen tapa tutustua omaan varjoonsa on Intuitiivinen Energiahoito. Siinä et ole yksin ja voit 100% luottaa, ettei sisäinen viisautesi tuo koskaan näkyviin ja esille muuta kuin sen mitä olet valmis kohtaamaan ja vastaanottamaan.

Lue tarkemmin Intuitiivisesta Energiahoidosta

 

Rohkeus kanssasi, jotta…

 

Rohkeus kanssasi, jotta uskallat luoda elämästäsi
niin antoisan, tyydyttävän,
rakkauden ja runsauden täyteisen kuin ikinä.
 
Jotta voit sallia kaiken sen saapua
ja tulla osaksi todellisuuttasi,
mistä sydämesi kuiskailee.
 
Jotta uskallat päästää irti – kaikesta mikä ei täytä Sinua,
mikä tuntuu sydämessäsi vaillinaiselle.
 
Jotta voit uskoa olevasi kaiken ihanan,
suuren ja intohimoisen arvoinen.
 
Jotta voit uskoa hyvyyteesi,
siihen, että Sinulla on paljon annettavaa.
 
Jotta voit uskoa saavasi kaiken tarvitsemasi tiedon intuitiostasi.
Vahvistukoon luottamuksesi intuitioosi entisestään.
Olkoon se karttasi ja kompassisi kaikkeen elämässäsi.
 
Enkelit kanssasi jokaisena hetkenäsi
ohjaten, siunaten, opastaen ja tukien.
 
©Sari Saario

Tyhjyys

Kuvahaun tulos haulle tyhjyys
Tyhjyys – mitä se on?
Kaikki ja ei mitään.
Tilaa ja ahtautta yhtä aikaa.
Jonkin pois lähtemistä itsestä,
uuden saapumisen odottelua.
Ei tietämistä.
Hetki ennen selkeyttä ja suuntaa.
Mahdollisuus.
Loputtomasti mahdollisuuksia.
Tyhjänpäällä oloa,
menettämättä kuitenkaan luottamusta.
Rohkeutta olla tietämättä, silti jatkaen elämää.
Olemista.
Sen sietämistä, ettei vielä näe mitä mutkan takana odottaa.
Ja silti kaikki on hyvin – täydellisesti.
 
Kärsivällisyyttä, uskoa, luottamusta – kaikkia tarvitaan
olemiseen tyhjyydessä.
Ennen kuin se alkaa täyttyä,
myös näkyvästi, konkretian tasolla.
 
Antaudu mahdolliselle tyhjyydelle avaten itsesi,
jotta tyhjyys voisi täyttyä
mitä kauneimmin, rakkaudellisin
ja ennen kokemattomin tavoin.

 

© Sari Saario

(kirjoitettu 1.9.2012, julkaistu 18.12.2014)

 

Kaikesta huolimatta

Välillä väsyttää niin olla Ihminen
kaikkine heikkouksineen, vajavaisuuksineen ja haasteineen.
 
Olla Ihminen tässä hullussa maailmassa, jossa näyttäytyy
niin paljon sekasortoa ja eksyksissä oloa.
Niin paljon rakkaudettomuutta itseä ja toisia kohtaan,
arvostelunhalua, tuomitsemista, vallanhalua, pelkoa,
itsekkyyttä, tietämättömyyttä ja ymmärtämättömyyttä.
 
Sydämessä tieto miten olisi oikein ja hyvä,
muttei kykyä tai voimavaroja toteuttaa sitä.
Joskus koko sydänyhteys poikki,
ehkä ei vielä tietoiseksi syntynytkään.
 
Maailma täynnä rakkaudettomuudesta seuranneita väärinkäsityksiä,
joista kaikista huolimatta pitäisi jaksaa – hyväksyä, rakastaa,
olla armollinen, arvostava, antaa anteeksi, luottaa,
uskaltautua haavoittuvaksi, yrittää uudelleen, olla rohkea.
 
Ehkä siinä onkin Ihmisyyden suurin Ihme ja Kunnioituksen aihe,
että kaikesta surusta, tuskasta, epätoivosta, turhautumisista ja
peloista huolimatta jostain aina nousee loppuen lopuksi  
Tahto, Usko ja Luottamus – mennä eteenpäin, yrittää vielä,
katsoa kauemmas, nähdä enemmän, syvemmälle rakkauden silmin.
Laajeta ja kasvaa yli omien totuttujen rajojen ja kapasiteettinsa.
 
Jostain alkaa pilkistää se Voima, jonka avulla taas jaksaa.
Olla Ihminen, ihmeellinen olento
loputtomine mahdollisuuksineen ja voimavaroineen
Rakastamisen, Hyväksynnän, Antautumisen ja Anteeksi annon
kyvyillä varustettuna – kaikesta huolimatta.
 
Sari 9/2014

Ego

Sinä naamioitumisen mestari.
Taitava pukemaan itsesi ties mihin viittaan –
hyvyyden, vaatimattomuuden, uhrin, tietäjän.
Monia kasvoja, rooleja
joiden uskottelet olevan totta,
jotta saisit pidettyä minut irti todellisesta voimastani
rakkaudesta, joka Minä Olen.
 
Toisaalta, kun todella sinua kuuntelen
annat minulle arvokasta informaatiota siitä,
mihin rakkaus minussa ei ole vielä kotiutunut.
 
Ilmennyt epämiellyttävinä tunteina,
kolauksina itsetunnossani,
tarpeena olla tietävämpi, parempi, voittaja,
mutta myös turhan vaatimaton, jopa alistuva.
 
Toimillasi annat minulle mahdollisuuden
katsoa itseäni
rehellisesti, rohkeasti, nöyrästi.
Annat peilin rakkauden puheelle minussa,
jotta voin kysyä yhä uudestaan
kumpi nyt puhuu – rakkaus vai ego.
 
Ja näin pikkuhiljaa, askel askeleelta
saan oppia valitsemaan Rakkauden
tekoihini, sanoihini, aikomuksiini ja ajatuksiini
egon armollisella avustuksella
jokaisessa elämän tarjoamassa
konkreettisessa tilanteessa.
 
Ja loppujen lopuksi meistä tulee ystäviä –
pidät minut hereillä itseni ja totuuteni suhteen,
tarjoat voimasi käyttööni,
jotta rakkaudellisesti voin seistä
itseni puolesta tarvittaessa ja laittaa rajat sinne
missä ne ovat tarpeen.
 
Olet voimani, jota tarvitsen ollessani ihminen.
Ja pysyessäni tietoisena sinusta ja toiminta tavoistasi
yhteistyömme on antoisaa ja hedelmällistä.
Kiitos, että olet osa ihmisyyttäni!
 
…Sari      5/2013

Kirje Sisäiselle lapselle

 
Anteeksi Rakas Sisäinen lapseni, miten kaltoin olen Sinua kohdellut.
Miten ankarasti ja armottomasti, jopa julmasti.
Miten paljon olet joutunut tekemään pakottamisen kautta.
Kuulluksi tulon ja lempeän ymmärtämisen sijaan
yhdessä, ystävällisyyden kautta.
Olen vaatinut Sinulta niin paljon, kohtuuttomasti.
Ja kun onnistut, teet hyvin, vaadin lisää ja lisää.
 
Vaadin Sinua olemaan rohkea, sen sijaan, että hyväksyisin arkuutesi ja auttaisin Sinua rohkeaksi.
Vaadin Sinua olemaan vahva, sen sijaan, että kuulisin heikkoutesi, ottaisin vastaan ja tukisin siinä.
Vaadin Sinua olemaan aina kohtelias ja huomioonottava, sen sijaan, että antaisin tilaa todellisille tunteillesi ja tarpeillesi, kuullen niitä ja ottaen ne huomioon.
Vaadin Sinua löytämään oikeat sanat, sen sijaan, että antaisin Sinun spontaanisti puhua tai olla halutessasi  hiljaa.
Vaadin Sinua olemaan korrekti, vaikka toisen käytös edellyttäisi voimallista rajojen laittoa oman itsen suojaksi.
Vaadin Sinua kuuntelemaan loputtomasti toisia, vaikka kaipaat vuorovaikutusta jossa itsekin haluat tulla kuulluksi.
Vaadin Sinua olemaan ulospäin suuntautunut ja sosiaalinen, vaikka haluat ensin tarkkailla rauhassa ja asettua uuteen paikkaan ja tilanteeseen.
Vaadin Sinua olemaan puhelias, vaikka joskus haluat mieluummin olla kuuntelija.
Vaadin Sinua olemaan oikein, vaikka Sinä haluat olla niin kuin tuntuu hyvälle.
 
Ja kun et halua, osaa, pysty olemaan niinkuin minä vaadin
pidän Sinua tyhmänä, hankalana, kiusallisena, hävettävänä,
nolona, epäonnistuneena, surkeana, arvottomana.
Enkä silloin halua tietää Sinusta mitään.
Haluan jättää Sinut oman onnesi nojaan, kääntää Sinulle selkäni ja unohtaa, että olet edes olemassa,
hankaloittamassa hyvin kontrolloitua, ennakoitua, ”turvallista” elämääni…Ja samalla käännän selkäni omalle elävyydelleni, luovuudelleni, spontaanisuudelleni, ilolleni,
leikkisyydelleni, viattomuudelleni, vilpittömyydelleni ja herkkyydelleni.
Sen sijaan, että sallisin itseni uskaltautua hetkeen, elämään ja olemaan ilman tietämistä, osaamista ja kontrollointia.
 
Pyydän sydämestäni anteeksi tätä kaikkea Sinulta Rakas Sisäinen lapseni, ja toivotan Sinut tervetulleeksi elämäni jokaiselle alueelle, jokaiseen tilanteeseen olemaan näkyvä ja kuuluva kanssani!

1.4.2013                …Sari

Häpeä

Häpeä
tuo tuttu, kiero seuralainen
kietoutuneena ympärilleni kuristavin, tukahduttavin ottein.
Kuin kuolleen valaan painava ruho
niskassani, harteillani.
Painamassa alas, muistuttamassa jatkuvasti huonoudesta,
riittämättömyydestä, voimattomuudesta, avuttomuudesta.
Kertomassa valheitaan, mitätöimässä kaikki onnistumisen kokemukset,
suuruuden ja pelottomuuden hetket.

Vääristäen kauneuden ja viattomuuden rumuudeksi,
ystävällisyyden ja myötätunnon mielistelyksi,
omien tarpeiden ja tunteiden kertomisen itsekkyydeksi,
spontaaniuden ja ilon huomion hakemiseksi.

Miten taitava sinä oletkaan siinä häpeä – saat epäilemään
omia motiiveja, omaa itseä, koko minuutta.
Annat aiheita piiloutua, vähätellä, kutistua, tukahtua, nolostua,
puolustautua, ivata, asettautua ylemmäs tai alemmas,
olla tekemättä asioita, jäädä yksinäisyyteen, eristäytyä.

Teet kaikkesi, jotta en loistaisi sinä Valona, joka Minä Olen.
Teet kaikkesi, jotta en unohtaisi minussa olevaa pimeyttä hetkeksikään.
Teet kaikkesi, jotta minä en kasvaisi siihen suuruuteen joka Minä Olen.

Ja sinä melkein onnistuit siinä.
Mutta nyt minä sanon sinulle häpeä,
tässä hetkessä – sinä et ole minun Todellista Itseäni, enkä tarvitse sinua enää.
Olet hoitanut tehtäväsi hienosti, tehokkaasti, mutta enää en tarvitse sinua.
Sinut on nähty, keinosi on paljastettu.
EN TARVITSE ENKÄ HALUA SINUA ENÄÄ ELÄMÄÄNI, ITSEENI.

Ole hyvä ja mene – sinä olet vapaa minusta ja minä olen VAPAA sinusta.
NIIN OLKOON!!!

…Sari  2013