Läsnäolo

the_call_of_love[1]
Yhteyttä Itseen, omaan sisimpään
ja sen sensuroimattomaan todellisuuteen.
Yhteyttä siihen mikä on totta, vallitsevaa –
luokittelematta hyväksi tai pahaksi, peittelemättä tai tukahduttamatta.
Vain tiedostaen.

Kykyä aistia pienen pieniä vivahteita, sävyjä.
Sellaisia, jotka pitävät pientä ääntä ja näkyvät tuskin lainkaan,
mutta kertovat sitäkin enemmän siitä, mikä on aitoa ja todellista.
Vivahteita ja sävyjä, jotka ovat jääneet kaiken tietämisen ja tekemisen alle.
Kaikkien niiden roolien, naamioiden ja maskien alle,
joiden suojista on tullut turvassa olemisen harha.
Harha, joka estää todellisen yhteyden Itseen, toisiin ja koko maailmankaikkeuteen.
Harha, joka todellisuudessa sulkee yksinäisyyteen, epäaitouteen ja
erillisyyteen.

Sisäinen aito turvallisuus syntyy läsnäolosta Itselle,
omalle sisäisyydelle ja kaikelle mitä se sisältää.
Luvasta, että saa olla vaan – kaikkinensa.
Luvasta, jonka jokainen voi antaa vain Itselleen.
Silloin ei ole mitään, mistä pitäisi paeta, poistua.
Ja jäljelle jää vain läsnäolo.

copyright Sari Saario 2/2016

Jätä kommentti