Kohtaamattomat, kielletyt, sammutetut ja tunnistamattomat tunteet voivat jäädä jopa vuosikymmeniksi kehoon odottamaan riittävän turvallista tilaa, jossa ne voidaan kuulla, ottaa vastaan ja vapauttaa. Jos emme koskaan pysähdy kunnolla kuuntelemaan todellisia olotilojamme ja anna itsellemme aikaa myös tuntemiselle, tunteiden käsittelylle ja läpivirrattamiselle tai emme ilman tukea ja turvaa pysty asettumaan kivuliaiden tunteiden äärelle, tunteet ja niiden kantama energia alkavat tiivistyä tunnekerrostumiksi kehoon ja sen energiarakenteisiin alkaen ajan kanssa oireilla kipuina, jännityksinä ja muunlaisina vaivoina, estäen kehoa rentoutumasta ja toimimasta vapaasti.
Jossain vaiheessa, kun keholla ei ole enää voimavaroja toimia käsittelemättömien tunteiden loputtomana säiliönä, tälläinen tunnesisältö alkaa vaatia ulospääsyä ja purkautumista voimatta enää odottaa sopivaa hetkeä. Yleensä viimeistään keski-iässä, kun fyysiset voimavarat alkavat jo iänkin puolesta vähentyä. Jos muu ei auta, keho etsii keinon saada ihminen pysähtymään ja kohtaamaan tuntevan itsensä esim. uupumalla tai sairastumalla jollain tavoin.
Vapautumaan pyrkivät jo lapsuudessa sisään jääneet kipeät ja vaikeat tunteet, joita kukaan ei ole koskaan sanoittanut ja joiden kanssa on jäänyt liian yksin. Mutta myös kuormittaviin ja vaikeisiin elämäntilanteisiin ja -vaiheisiin liittyvät tunnekertymät. Usein nämä sekoittuvat. Elämäntilainteisiin liittyvät vaikeat tunteet aktivoivat esiin lapsuuden kohtaamattomia tarpeita, tunteita, yksinjäämisiä ja turvattomuutta – kaikkea sitä mitä ei voinut olla ja ilmaista.
Yleensä keho alkaa oireilla näitä stressaaviin elämänvaiheisiin liittyviä tunnistamattomia ja purkamattomia tunnesisältöjä n.1-3 vuotta sen jälkeen, kun vaihe on jo ohi ja vakautta jälleen saavutettu. Esim. läheisen kuoleman jälkeen, oman tai läheisen sairastumisen, eron, työmuutosten, isompien konfliktien, vanhemmuudessa rankan pikkulapsi vaiheen, onnettomuuksien tai muiden rajujen tunnekokemusten jälkeen.
Moni ihmettelee miksi nyt on niin hankala olla, kun vaikea vaihe on jo takana, miksi nyt katoaa voimat. Mutta juuri siinä toimii Elämän ja kehon syvä viisaus – silloin kun on vain pakko jaksaa, selvitä ja toimia, systeemi pitää huolen, että se on mahdollista, ja tunnetason toipuminen pääsee yleensä käyntiin vasta siinä vaiheessa, kun turvaa ja vakautta on jo saavutettu. Kehon pitää saada jossain kohtaa tyhjentyä ja levätä kaikesta, mitä se kantoi.
Tietty tapahtuma tai elämänvaihe saattaa laukaista pintaan myös ylisukupolvisia käsittelemättömiä ja loppuunsaattamattomia tunteita tai olemme voineet ottaa jo lapsuudessa kantaaksemme edeltävien sukupolvien vaikeita tunnekokemuksia. Usein näihin liittyy kokemus, ettei vahvalle tunnetilalle ole mitään akuuttia tai loogista syytä, sisällä tuntuu vain loputon syvä suru tai muu elämän voimaa syövä tunnetila.
Eri kehon osien oireilu antaa tärkeää informaatiota siitä minkä tyyppisistä tunteista on kyse, myös oireen symboliikka on usein hyvin tunnistamatonta tunnetta kuvaavaa.
Tunnekehohoidossani pääset turvallisesti yhdistymään näihin kehoon lukkiutuneisiin tunnekerrostumiin, myös ylisukupolvisiin. Silloin liitän hoitoon tarvittaessa konstellaatiotyöskentelyä. Voit hoidossa tunnistaa, mikä Sinussa on jäänyt kipuilemaan, mitä on pitänyt sammuttaa, sivuuttaa tai minkä olemassa olon olet itseltäsi kieltänyt, mitä ehkä ottanut kantaaksesi rakkaudesta sukulinjojesi jäseniin.
Pääset pikkuhiljaa vapautumaan myös mahdollisista suojatunteista – mm. epämääräisestä ahdistuksesta, epätoivosta, hämmennyksestä, tunnottomuudesta, turhautuneisuudesta, yleisestä turvattomuudesta, vihasta tai ärtymyksestä, jotka ovat usein asettuneet suojaamaan syvemmällä olevaa kipua, herkkiä pohjalla olevia kaikkein aidoimpia tunteita, joita on ollut yksin liian kivuliasta kohdata ja ottaa vastaan.
Vastoin yleistä käsitystä tunnekehon ja tunnesisältöjen kanssa työskentelyssä on harvoin kyse rajusta tunteiden purkamisesta, vaan enemmänkin sisäisen luvan löytämisestä kaikenlaisille tunnekokemuksille, sekä sisäisen aikuisuuden ja turvan löytämisestä, jotta voi asettua rauhassa olemaan sen kipeimmänkin kivun kanssa, jotta tunteeseen sitoutunut energia pääse vihdoin vapautumaan ja poistumaan kehosta ja koko systeemistä.
Jos kiinnijääneitä tunnesisältöjä on paljon sisällä tunnistamattomana, ilmaisemattomana ja paineistuneena, silloin isommat tunteen purkauksetkin voivat olla tarpeellisia, mutta paineistumisen helpotuttua ja tunneväylien avauduttua riittävästi, työskentely on usein melko rauhallista. Vahva tunneilmaisuun pyrkiminen voi joskus toimia jopa tiedostamattomana välttelynä todellisille syville tunteille.
Hoitajana olen reilun kahden vuosikymmenen asiakastyön kokemuksella ja oman juuritasolle viedyn perinpohjaisen tunnetyöskentelyni kautta tottunut pitämään tilaa, olemaan läsnä ja ottamaan vastaan ihan kaikenlaisia tunnekokemuksia, myös sitä kipeistä kipeintäkin surua ja tuskaa, lamaannutavinta häpeää, sekä vihaa, jonka luuli hajottavan kaiken. Jos olet tottunut suojelemaan toisia omilta tunteiltasi, minun kanssani voit täysin luottaa, että mikään tunne ei ole liikaa.